Eduskuntavaalit 2023

Eduskuntavaaleissa 2.4.2023 päätetään Suomen tulevaisuuden suunta.

Kuvituskuva vaalilipukkeesta. Kuva: Vaalit.fi

Maassamme on moni asia pahasti pielessä, vaikka Suomi edelleen on onnellisimpien joukossa, emmekä PISA-tuloksissakaan jää kuin muutamien naapuriemme – erityisesti Viron – taakse. Kun siis astelet vaaliuurnien äärelle keväällä 2023, kannattaa hieman miettiä minkälaisia päätöksentekijöitä kaipaat Suomea johtamaan.

Alla olevien linkkien takaa löydät näkemyksiäni sekä nykyisen hallituksen aikaansaannoksista, että mahdollisten tulevien hallituspuolueiden painopisteistä. Talous on valitettavasti asia, joka meidän on pakko ottaa tosisamme. Kuten Liike Nyt on monesti nostanut esiin, kuluneen 15 vuoden aikana velkaantumisasteemme on kolminkertaistunut eikä minkäänlaista talouskasvua ole saatu aikaiseksi. Sekin vähäinen koronanjälkeinen piristysruiske – johon onneksi ei peruspalveluministeri Kiuru päässyt enää sotkemaan – on valunut inflaatioon. Eikä edes riitä inflaation aikaan saaman rahan arvon hupenemisen kattamiseksi.

Ei suinkaan pelkkää taloutta – katso muut tärkeät teemat

Talouden ohella korjattavaa ja parannettavaa löytyy toki muualtakin. Katso tärkeimmistä vaaliteemoistani niitä asioita, joita minä kansanedustajana haluaisin ajaa ja edistää.


Haluatko tukea vaalikampanjaani?

Voit tukea vaalikampanjaani MobilePay:n kautta.

Lahjoituksia eduskuntavaalikampanjani hyväksi hallinnoi Kristian Meurmanin tukiyhdistys, joka 22.1.2023 perustettu on rekisteröimätön yhdistys, jonka tavoitteena on tukea Kristian Meurmania vaalikampanjoissa. Toimintansa mahdollistamiseksi tukiyhdistys harjoittaa muun muassa varainkeruuta. Lain mukaan vaalikeräykselle ei tarvitse erillistä pienkeräyslupaa.


Suomi ei ole enää pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta kuten Ruotsi tai Viro

Jos emme edes yrittäisi olla olevinamme hyvinvointiyhteiskunta, tai jos talousmuotomme ei nojaisi markkinatalouteen, niin silloinhan ei asioilla olisi väliä. Mutta ainakaan minä en halua elää sellaisessa Suomessa, jossa heikoimmassa asemassa olevista ei pidetä huolta, ihmisiä ei kannusteta työhön, opiskeluun ja yrittäjyyteen, ja elämä on muutenkin kansan syvien rivien parissa pelkkää taistelua hengissä pysymistestä – keinolla millä hyvänsä.

Miten on mahdollista, että kun Suomen valtionvelka kasvaa räjähdysmäisesti ja koko yhteiskuntamme perustavanluontoiset välttämättömät toiminnot rahoitetaan täysimääräisesti velkarahoin, on kuitenkin muissa pohjoismaissa suunta päinvastainen? Koronapandemia ja Venäjän sodan aiheuttama globaali epävarmuustilanne ovat vaikuttaneet aivan yhtä musertavasti myös esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan. Silti kummassakin näistä maista koronatuet olivat huomattavasti merkittävämpiä (ja ennen kaikkea oikein kohdennettuja) ja konkurssien estämiseksi yritettiin oikeasti tehdä jotain muutakin, kuin puhua lämpimikseen, kuten Suomessa.

Tutustu siis näkemyksiini ja analyyseihini ja kommentoi mieluusti! Minulle saa lähettää sähköpostia info@kristianmeurman.fi ja pyrin myös täällä nettisivuillani, sekä Uuden Suomen blogissani ottamaan esiin palautteena tulleita kysymyksiä.

Sosialistihallituksen perintö

  • Järkyttävä syömävelka, joka vain kiihtyy
  • Turhia konkursseja ja kuritusta korona tekosyynä
  • Soteuudistus – joka heikentää palveluita ja maksaa enemmän kuin aikaisempi järjestelmä

Liike Nyt ajaa korjausliikettä

  • Talous tasapainoon ja resurssit oikeisiin paikkoihin
  • Rakenteellinen korruptio pois
  • Pienille ja keskisuurille yrittäjille tukea työn kannattavuuteen ja työllistämiseen

Mitä perinteiset
porvaripuolueet ”myyvät”?

  • Näennäisiä leikkauksia, jotka eivät toimi, sillä talousvaikutus menee korkoihin ja inflaatioon
  • Kaksikielisen kansallisidentiteetin romuttamista
  • Suuryritys- ja oligarkiavetoista taloutta