Eduskuntavaaliehdokkaana toivon voivani nostaa keskusteltavaksi asioita, jotka liittyvät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, yrittäjyyteen ja työllistymiseen, mielenterveyteen ja hyvinvointiin sekä kulttuuriin ja sivistykseen.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Suomen puolustus nojaa laadukkaaseen, hyvinkoulutettuun ja motivoituneeseen reserviläisarmeijaan. Maanpuolustustahto on hyvällä tasolla ja erityisesti oma halukkuus ja valmius tarpeen mukaan ja omien taitojen ja kykyjen mukaan osallistua maanpuolustustehtäviin on nousussa.
Reserviläispolkuja on kehitettävä ja motivoituneille reserviläisille on tarjottava nykyistä joustavammin ja monipuolisemmin mahdollisuuksia hakeutua myös haastavampiin tehtäviin.
Tulevan NATO-jäsenyyden kannalta on tärkeä pitää huolta, että Suomella on riittävät henkilöstöresurssit uusia tehtäviä täyttämään samalla, kuin sodanajan joukkojen tuotanto turvataan.
Siviilipalvelusta on kehitettävä kriisinhallintakyvyn parantamiseksi
Yrittäjyys ja työllistyminen
Työnteon tulee aina olla kannattavaa ja yrittäjyys on erinomainen tapa työllistyä edellyttäen, että yrittäjän harteille ei kasata kohtuuttoman suurta vastuuta.
Työllistäviä yrittäjiä on tuettava ja yrittäjien sosiaaliturva saatava samalle tasolle tavallisten palkansaajien kanssa. Yrittäjien eläkevakuutusmaksuista puhutaan paljon, mutta harvoin muistetaan mainita, että yrittäjä saa vähemmän eläkettä kuin mistä hän maksaa, verrattuna palkansaajaan.
Yrittäjä siis kantaa suuremman yhteiskunnallisen vastuun sekä työssä ollessaan, että vielä eläkkeelläkin. Tällä tavoin ei kannusteta ihmisiä yrittäjiksi.
Yrittäjät ovat hyvinvointiyhteiskuntamme selkäranka. Heitä on tuettava sen mukaisesti!
Mielenterveys ja hyvinvointi
Samalla, kun Suomi on maailman onnellismipiin ja turvallisimpiin lukeutuvia maita, meidän nuoret oireilevat mielenterveyssyistä johtuen entistä enemmän.
Avohoitoon nojaava mielenterveyspalvelujärjestelmä vuotaa ja syrjäytymisvaarassa olevat saavat apua vasta ollessaan jo hengenvaarallisen sairaassa tilassa.
Kolmannen sektorin toimijoiden rahoitus on arpapeliä poliittisella värikentällä – nykyiset päättäjät leikkivät kansalaisten mielenterveydellä ja hengellä!
Mielenterveyspalvelut on laitettava kuntoon ja ennaltaehkäisevään työhön on satsattava toden teolla.
Hyvinvointialuemalli on byrokraattisesti liian raskas, eivätkä palvelut pelaa. Huonosti tehty uudistus on purettava hallitusti ja rahoitus allokoitava perustason palveluihin.
Hoito- ja hoivahenkilöstön palkkaus on korjattava ihmisarvoiselle tasolle.
Nämä eivät ole kustannuksia, vaan investointeja.
Kulttuuri ja sivistys
Suomi on korkeatasoinen kulttuuriyhteiskunta, jonka kahden kansalliskielen ympärille nivoutuu mittaamattoman arvokas kulttuuriperimä.
Kriisitilanteissa kulttuurikenttä kuitenkin usein jätetään yksin, aivan kuten koronapandemian aikana tapahtui.
Jos ei sivistykseen ja koulutukseen satsata riittävästi, menettää myös kulttuuri merkityksensä. Sivistyksen ja kulttuurin näkökulmasta huonolla tolalla oleva kansakunta alkaa oireilla, mikä näkyy muun muassa kielellisenä denialismina.
Vahvaa kaksikielistä sivistysperimäämme, sekä vähemmistökielten rikastuttamaa kulttuuriperimäämme on vaalittava. Jos emme pidä omia kansalliskieliämme sekä kulttuuriperimäämme puolustamisen arvoisina, mitä virkaa meidän maallamme lopulta on?